Metsänomistajalle on nykypäivänä tarjolla lukuisia vaihtoehtoja metsänsä arvon selvittämiseen. Helpoimmillaan ja nopeimmillaan arvion saa pelkän kiinteistötunnuksen perusteella netistä, muutamalla klikkauksella suoraan kotitietokoneen näytölle. Kirjallinenkin dokumentti asiasta irtoaa satasella-parilla kiinteistön koosta riippumatta. Tällaisten pika-arvioiden yhteydessä kannattaa kuitenkin aina lukea myös se tuoteselosteen pienemmälläkin painettu teksti. Siellä kun poikkeuksetta seisoo sisällöltään jokseenkin seuraava lause: ”tätä arviota ei suositella käyttämään kiinteistökaupassa, myyntiarvon määrityksessä taikka myynnin tukena."      

Miksi näin ?    

Suomen metsäkeskus kerää ja ylläpitää valtion varoilla ns. avointa metsävaratietoa, joka on kaikkien metsänomistajien sekä alan ammattitoimijoiden saatavilla metsään.fi -palvelussa. Tieto on kerätty ilmakuvauksilla, laserkeilauksella ym. kaukokartoitusmenetelmillä, joita on sitten tarkennettu koealamittauksilla ja niihin perustuvalla kuvantulkinnalla. Netin pika-arvioiden ja metsänarvolaskureiden toiminta pohjautuu pelkästään tähän avoimeen metsävaratietoon, jonka luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen tulee yksittäisen metsätilan kohdalla suhtautua varauksellisesti. Näin varsinkin silloin, kun arviota on tarkoitus käyttää, niinpä niin: ”kiinteistökaupassa, myyntiarvon määrityksessä taikka myynnin tukena.” 

Avoimen metsävaratiedon kohdalla erityisen haasteellisia ovat rakenteeltaan epätasaiset metsät, sivupuulajeja sisältävät kasvatusmetsät sekä taimikot - kaikki nämä siis metsätyyppejä, jotka esim. Koillismaan alueen talousmetsistä muodostavat valtaosan. Näiden metsätyyppien kohdalla avoimen metsävaratiedon luotettavuus onkin aina syytä varmistaa jo puuston kokonaismäärän sekä puulajien suhteen. Ja kun metsätilalta löytyy tukkipuukokoista puustoa, kiinnostavat metsänomistajaa varmasti myös laatukysymykset ja ennen muuta se, kuinka paljon sitä arvokkainta puutavaralajia eli sahalle kelpaavaa laatutukkia metsässä lopulta on. 

Puutavaralajeihin  liittyviin laatuasioihin eivät netin pika-arviot ja -laskurit pysty ottamaan luotettavaa kantaa. Ja tilan kokonaisarvon määrityksessä merkittävimpiin yksittäisiin tekijöihin kuuluu aina nimenomaan puuston laatu, olipa kyse sitten tukkipetäjiköstä, kasvatusmetsästä tai taimikosta.

Entäpä sitten metsäsuunnitelmat ja metsään.fi ? 

Avoin metsävaratieto kattaa tällä hetkellä n. 88 % maamme yksityismetsien metsätalousmaan pinta-alasta, ja esim. Koillismaan kuntien alueella peitto on parhaimmillaan jopa 98 % luokkaa. Tätä tietoa tarjoilee Metsään.fi -palvelu, mistä jokainen metsänomistaja löytää oman tilansa perustiedot, kuvioluettelot sekä -kartat lähivuosille laskettuine toimenpide-ehdotuksineen. Ja kun tämä kaikki on tarjolla ihan ilmaiseksi, saattaakin palvelussa tietojaan tutkailevan metsänomistajan mieleen helposti pompsahtaa, jotta ”no tässähän tämä metsäsuunnitelma on valmiina, mitä tyhjää tästä kenellekään erikseen enää maksamaan ?”  

Niin, mitäpä ? Ja miksi ? 

Tässä kohtaa kyse on täsmälleen samasta asiasta, kuin tila- ja metsäarvioiden pikalaskureiden kohdalla. Eli jälleen tullaan avoimen metsävaratiedon keruumenetelmiin liittyviin haasteisiin, jotka aiheuttavat epävarmuutta puustotietoihin. Ja kun näitä,  jopa 5-6 vuoden takaa peräisin olevia, usein jo lähtöjään epävarmoja puustotietoja ajantasaistetaan ja ylläpidetään automaattisilla kasvun laskentamalleilla, ei tiedon lopullinen luotettavuus ainakaan parane. 

Lisää epävarmuutta aiheuttaa myös se, että metsään.fi -tiedoissa esitetyt toimenpide-ehdotukset perustuvat yksinomaan näihin automaattisesti laskettuihin malleihin. Lähtökohtaisten epävarmuustekijöiden ohella ehdotuksissa ei myöskään lainkaan huomioida metsänomistajan omia tavoitteita, eikä näkemyksiä metsäänsä liittyvistä taloudellisista sekä muista arvoista. 

Erittäin tärkeä seikka ovat myös erityiset luonto-/metsälakikohteet, sillä vaikka avoin metsävaratieto osan tämänkaltaisista paikoista kattaakin, esiintyy niiden sijainnin suhteen maastossa usein merkittävää epätarkkuutta. Lisäksi kokemus on osoittanut, että varsinkin pienialaisemmat kohteet (esim. hetteet, lähteet, luonnontilaiset purot jne.) jäävät pelkkien kaukokartoitusmenetelmien avulla usein kokonaan löytymättä, ja juuri tämänkaltaisilla kohteilla on metsätalouden toimenpiteitä suunnitellessa usein suurtakin merkitystä. 

Puutteistaan huolimatta avoin metsävaratieto voi toimia metsätalouden suunnittelussa hyvänä pohjana. Yksinomaan sen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä luotettavia tila-arvioita tai metsäsuunnitelmia - eikä varsinkaan netin pikapalvelujen avulla. Metsäammattilaisen toimistotyönä laatima tila-arvio voi joissain tapauksissa tulla kyseeseen, mutta tällöinkin kannattaa aina varmistaa toimistopäivitetyn arvion soveltuvuus ja kelpoisuus käyttötarkoitukseensa. 

Jos haluat tietää kuinka alan ammattilainen laatii maastotarkastetun ja luotettavan arvion , löydät kattavan kuvauksen työn kulusta täältä -->